Ajattelin kertoa teille lisää itsestäni ja miksi juuri vampyyrit. Tästä voi tulla pitkä kertomus, mutta kuviakin laitan minkälaisista vampyyrityypeistä pidän ettei kannata lopettaa lukemista!
Voisi sanoa että Addams Family oli ensimmäinen sarja joka järkytti, eikun kiehtoi mieltäni.
Morticiassa oli jotakin mikä sai kiinnostumaan synkkiin asioihin. Kuvassa Morticia leikkaa kukat pois kun maljakossa kauniimpia ilman.
Addams Family oli sillon joskus 90 luvulla harvoja outoja sarjoja. Ihmettelen vieläkin miksi sain katsoa sarjaa ala-aste ikäisenä :D. Sarjassa on kuitenkin mustaa huumoria paljon ja ehkä ymmärsin sitä hyvin kun en ikinä nähnyt painajaisia sarjan tapahtumista. Monesti näin unta pitkästä pudotuksesta mutta se ei ole sarjan syy.
Uskon että monet vampyyrikirjailijat saivat vaikutteita myös Morticiasta.
Veren Vangit elokuvan nähtyäni olin myyty. En näyttelijöiden takia, inhosin Brad Pittiä syvästi ennen leffaa.
Veren Vangit on vain jotenkin niin mielikuvituksellinen ja kiehtova tarina. Kirjan luettuani tajusin miksi olin pitänyt leffastakin niin paljon. Eräänlainen kasvutarina johon pystyin samastumaan täysin. Jo nuorena olin masentunut ja kun huomasin etteivät nämäkään uljaat olennot olleet sinut olemisensa kanssa, sain siitä tavallaan rauhan pääni sisällä.
Suurin innoittajani on myös jälkikäteen luetut Vampyyri Lestat ja Kadotettujen kuningatar kirjat. Niissä vampyyrit olivat jo omalla tavallaan löytäneet itsensä ja sitäkautta tunsin lisää yhteenkuuluvuutta hahmoihin. En pidä hirveästi mistään angstisesta, Anne Ricen hahmoissa oli selkeätä parannusta hahmojen kehittymiseen eikä jääty vaan paikalleen kitisemään. Jos näin olisi ollut, en olisi varmaankaan kiinnostunut vampyyreista niin hirveästi. Joskus pidin enemmän Lousista mutta kirjat luettuani ymmärsin miksi Lestat teki kuten teki. En osaa sanoa ykkössuosikkia Anne Ricen vampyyrihahmoista. Kuvassakin oleva kaksikko on kuitenkin tutuin itselleni.
Mulle vampyyrit on aina sivistyneitä, hyvin pukeutuvia, melankolisia hyvällä tavalla. Suosittelen lämpimästi lukemaan Veren Vangit (tarina on elokuvana), Vampyyri lestat, Kadotettujen kuningatar (tarina osittain elokuvana, loppu erilainen). Muut kirjat pitääkin sitten lukea englanniksi, pari onkin hyllyssäni odottamassa lukemista.
True Blood on yksi suosikkisarjoistani ja luen myös kirjoja.
Sarjaa en suosittele ihan kovin nuorille koska siinä on seksiä, verta ja muuta lapsille ehkä järkyttävääkin materiaalia. Siinä missä Anne Ricen vampyyrit halusivat kulkea ihmisten joukossa, nämä vampyyrit toteuttivat idean. True blood on keinotekoista verta jota vampyyrit juovat ravitakseen eikä tarvitse ihmisistä imeä. Vampyyreja on ollut olemassa ihmisten tietoisuudessa jo jonkun aikaa kun itse tarina alkaa. Kirjailija Charlaine Harris kirjoittaa aika yksinkertaisesti mutta itse pidän paljon hänen kirjoistaan. Tv sarja eroaa välillä tarinallisesti aika paljonkin kirjoista. Kirjat on kesympiä mutta ei kuitenkaan jätä kylmäksi. Lempivampyyrit sarjassa on ehdottomasti Pam ja Jessica, Eric myös erottuu joukosta. Sarjan alkuparitus Bill:in kanssa oli aluksi jees mutta ei siitä miehestä oikeen ottanu selkoa. Oon sarjaa katsonut 4 kauden verran (eikun oonki jo 5 kaudenkin nähnyt) ja kirjoissa menossa Verta Sakeampaa. Fangtasia baarikin on kuin gootti klubi joissa oon itsekin käynyt, voin samaistua osittain siihen porukkaan joka fangtasiassa käy.
Otan nukkehahmoihini aika paljon Anne Ricen ja Charlaine Harrisin vampyyreista, sopivana sekoituksena. Esimerkiksi Lestar Ravenwing on enemmän old schoolia mutta Pullip Mir on enemmän sekoitus Jessicaa ja Pamia. Kaikkiin nukkeihini lempivampyyrit ei vaikuta niin paljoa. Tarkoitus olisi tehdä kaikista nukeistani uniikin näköisiä joten lempivampyyreissa ei sentään oo ideoita loputtomiin. Esimerkiksi Kuroshitsuji Sebastianit on sekoitus vanhaa hahmoaan ja ripaus modernimpia vampyyrihahmoja.
Mustan Tikarin Veljeskunta- sarja taas on ihan täysin aikuisille suunnattu.
Tätä ei oo kuin kirjoina. Valitsin kannen jossa vampyyrilla on vaatteet mitkä kelpuuttaisin omille nukeillenikin mieluusti. Kaulusröyhelöt <3, haluaisin itsellenikin paidan jossa olisi tuollainen. Tässä sarjassa vampyyrit on enemmän toiminnallisia kuin mietiskeleviä. Voisi sanoa että jos koet naisten kirjat lällyiksi, tästä ei puutu väkivaltaa, eikä seksiä. Varsinkin ensimmäisessä kirjassa tuntui että jokaisessa luvussa oli seksikohtaus, kirjasarjan jatkuessa on tarinalla ollut enemmän osaa. Ehkä ensimmäinen oli tarkoitettu yksiosaiseksi josta tulikin jatkoa. Ensimmäistä osaa lukiessa kannattaa muistaa muutkin tyypit, yksi kirja kertoo yhden tyypin tarinan vaikka onkin jatkumoa. Kirjassa taistellaan vampyyrintappajia vastaan ja vampyyrit on komerossa ihmisiltä. Sentään vanha sääntö on otettu käyttöön, vampyyrit eivät pysty olla auringossa tai kuolevat.
Kun luin ensimmäistä kirjaa, ajattelin Taeyang Amaa. Wrathilla on sokeat silmät, amalla on valkoset pupillit, mätsäisi. Nämä vampyyrit pukeutuvat nahkaan, niin myös Ama stock vaatteissaan. Jos ostaisin Aman, hän olisi sekoitus Wrathia.
Pullip Bloody Red Hoodissani on vaikutteita Alicesta.
Joku varmasti kysyisi kommenteissa: entä Twilight? En miellä Twilightia ihan kokonaiseksi vampyyritarinaksi koska vampyyrit ei kimalla eikä oleile auringossa. Hyvä tarina kuitenkin. Oon lukenut kaikki kirjat mielelläni ja melkeen kaikki leffatkin paitsi 2 viimeistä. Näistä vampyyreista en ole ottanut hirveesti mallia.
Tässä tämä pieni vampyyrijuttuni. Löydän itseni vampyyreista. Vampyyrit ei tykkää erityisemmin olla isoissa porukoissa, muiden kohtaaminen yleensä tarkoittaa huonoa kuten omakin kokemukseni muista ihmisistä, melankolisuus, älykkyys, erilaisuus. Vampyyrit edustaa myös tyylitajua, uusiutumista, kauneutta. Täydellinen aihe nukeiksi *^_^*.
Jatkossa tulossa myös lisää vampyyrihöpinää.
